”Talousmetsien ravinnekuorma on tuoreen seurantatutkimuksen mukaan paljon ennakoitua raskaampi.”
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsatalouden-vesistohaitta-on-luultua-isompi/
Metsäojitus tiukan tarkastelun alla – kokonaiskuva vesistövaikutuksista kirkastuu tutkimuksen edetessä
”Tutkijayhteisössä vallitsee yksimielisyys siitä, että ravinteiden huuhtoutuminen talousmetsistä on paljon suurempaa kuin aiemmin on ajateltu ja todennäköisesti tämä johtuu vanhoista ojituksista.”
Soiden ojittaminen näkyy vesistöissä yhä enemmän
”Pitoisuuksien kasvu viittaa myös siihen, että vesiensuojelu ojitusalueilla ei ole ollut riittävän tehokasta.”
https://www.luke.fi/uutinen/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/
Olemmeko aliarvioineet metsätalouden piirissä olevilta alueilta tulevan vesistökuormituksen?
”Kiintoainekuormitus voi olla 2–3 kertaa, fosforikuormitus yli viisi kertaa ja typpikuormitus yli kymmenen kertaa aiemmin arvioitua suurempi.”
https://www.luke.fi/blogi/olemmeko-aliarvioineet-metsatalouden-piirissa-olevilta-alueilta/
Metsäojitus huuhtookin luultua enemmän ravinteita – ”Kuormitusarviot pitää kertoa kahdella tai kolmella”
”Tuoreen tutkimuksen mukaan ojitetun suon valumavesi on sitä ravinteikkaampaa, mitä enemmän ojituksesta on kulunut aikaa.”
Ojien kunnostuksia tuettiin yli seitsemällä miljoonalla
”Metsänomistajille myönnettiin viime vuonna kemeratukea metsäojien kunnostuksiin 3,9 miljoonaa ja niiden suunnitteluun 3,6 miljoonaa euroa.”
Pekka Juntin kolumni: Suomessa lojuu Uudenmaan kokoinen ympäristötuhoalue, eikä kukaan tee mitään
”Suomi on metsäojittamisen suurvalta. Ja touhua jatketaan, vaikka vahingot tunnetaan, kirjoittaa Pekka Juntti.”
https://yle.fi/uutiset/3-9883784
KHO – Kuopioon aiottu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa
”Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian ja perustelee päätöstään muun ohessa Kallaveden ekologisella tilalla.”
Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162009
Järven hapetus
”Happikadon uhatessa joudutaan joskus tekemään niin sanottuja hätäilmastuksia. Järven happipitoisuus voi alentua erityisesti kevättalvella niin vähäiseksi, että aiheutuu kalakuolemia. Täydellinen happikato saattaa uhata etenkin pieniä, reheviä ja matalia järviä. Happitilanteen huonontuessa äkillisesti voidaan hapetuksella lieventää tilannetta siten, että osa kalakannasta selviää talven yli. Mikäli petokalakannat kuitenkin ovat heikot tai ne ovat jo ehtineet romahtaa, suosii alusveden hapetus vain veden laatua heikentäviä särkikalakantoja.”
Voidaanko järviä kunnostaa?
Voidaanko järviä kunnostaa?
Sulfaattipäästöt vesiin aiheuttavat vaaroja
”Bakteereista metyylielohopea siirtyy bakteereita syövään mikrofaunaan ja niistä edelleen pieniin kaloihin ja näitä syöviin petokaloihin. Metyylielohopea on epäorgaanista elohopeaa rasvaliukoisempaa ja sen pitoisuus rikastuu ravintoketjussa.”
https://www.sll.fi/2018/09/10/sulfaattipaastot-vesiin-aiheuttavat-vaaroja/
Liian syvät metsäojat pilaavat vesistöjä – tutkijan mukaan syvälle ojitukselle ei ole metsätaloudellisia perusteita
”Hökkä ihmettelee sitä, että viime aikoina etenkin yksityisten mailla on alettu kaivamaan syvempiä ojia kuin mitä metsänhoitosuositukset edellyttävät.”
Savolaisessa järvessä kelluu jopa 10 000 kuollutta kalaa – epätoivoiset mökkiläiset ja paikalliset keräävät raatoja haaveilla ja sangoilla
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006193170.html
Pohjanmaan joissa vuosikymmenen pahin happamuusongelma – ”Jos tähän olisi helppo ratkaisu, se olisi varmasti jo keksitty”
”Ely-keskuksen erikoistutkija Anssi Teppo sanoo, että happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma ja merkittävin syy siihen, että alueen jokien eliöstö on vähälajisempaa kuin muualla.
– Suurin syy on maiden tehokas kuivatus maatalouden ja osittain myös metsätalouden tarpeisiin.”
https://yle.fi/uutiset/3-11100298
Äänekosken alapuolinen vesistö palautuu hiljalleen metsäteollisuuden päästöistä
”Äänekosken alapuolinen vesistö oli erittäin heikkolaatuinen jo 1950-luvulla ja 80-luvulle saavuttaessa jopa kalakuolemia sattui aika ajoin.”
Antero Mäkelä 