”Porvarin mukaan on hullua laittaa yhä enemmän rahaa tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan yhteisin varoin. Tässä tapauksessa se tarkoittaa humuksen likaamien, huonokuntoisten järvien kunnostamista.”
”Metsätalouden rooli vesistöjen kuormittajana on aiemmin tiedettyä liki tuplasti suurempi.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.781589
Ympäristöministeriön raportteja:Ympäristön kannalta haitalliset tuet 13/2013
Kunnostusojitusten tuki s. 91
”Kunnostusojituksen seurauksena valumavesissä kulkeutuva kiintoaine on suurin metsätalouden vesistökuormittaja. Kiintoainetta huuhtoutuu, kun kaivutyön yhteydessä maa-ainesta irtoaa ja sekoittuu veteen. Kiintoaine liettää vesistöjä ja sen sisältämä orgaaninen aines kuluttaa happea hajotessaan.
Typpi ja fosfori kulkeutuvat vesistöön ojitusalueiden valumavesien mukana useimmiten sitoutuneena kiintoaineeseen, mutta myös liuenneina yhdisteinä. Metsäojitukset saattavat myös vaarantaa pohjaveden laatua etenkin alueilla, joilla pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Etenkin pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä tehtävät ojitukset voivat muuttaa haitallisesti pohjaveden määrää. Kunnostusojituksen aiheuttama kuormituksen lisääntyminen on suurimmillaan noin kahden vuoden ajan toimenpiteen jälkeen. Kunnostusojituksessa arvioidaan kiintoaineen huuhtoutumisen olevan vähintään samaa suuruusluokkaa kuin uudisojituksessa, joskus jopa suurempaakin.”
https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428)
Ympäristöministeriön raportteja:Ympäristön kannalta haitalliset tuet 13/2013
Tuki terveyslannoituksille s. 94
”Metsätaloutta harjoitetaan laajoilla alueilla koko maassa, mikä tekee metsätalouden kuormituksesta merkittävän sen suhteellisen pienestä kuormitusosuudesta huolimatta. Metsätalouden kuormituksen merkittävyyttä lisää kuormituksen pitkäaikaisuus sekä se, että kuormitus kohdistuu pääosin herkimpiin latvavesiin, joihin muutoin kohdistuu yleensä vähän kuormitusta. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavat etäisyys vesistöön, toteutettu toimenpide, kohdealueen ominaisuudet (esim. maaperä ja maan pinnanmuotojen vaihtelut) sekä eroosioon ja virtaamiin vaikuttavat tekijät kuten sademäärä. Metsänlannoitus aiheuttaa lähinnä ravinnepäästöjä.”
https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitallis(10428)
Suometsien kunnostusojituksen vaikutus kiintoaineen kulkeutumiseen vesistöihin.
”Ojien vedenjohtokyvyn palauttamiseksi ja puuntuotannon turvaamiseksi toteutetaan ojaverkon kunnostusojitus muutaman vuosikymmenen välein. Suomessa kunnostusojitetaan vuosittain 50 000–60 000 ha. Vesiensuojelun kannalta kunnostusojitus on yksi metsätalouden haitallisimmista toimenpiteistä. Kunnostusojituksen seurauksena kiintoainekuormitus kasvaa ja vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta osa kiintoaineesta päätyy valuma-alueelta eteenpäin vesistöihin.”
Antero Mäkelä 